Juutalaisen opetuksen ensiaskeleet Suomessa

Ensimmäinen juutalainen koulu aloitti toimintansa Helsingissä syyskuun 15. päivänä 1893. Oppilaina oli sekä tyttöjä että poikia, enimmillään 61. Opetusohjelmaan kuuluivat tavallisten aineiden ohella ja kustannuksella myös uskonto, kielet ja juutalainen historia. Koulu joutui lopettamaan toimintansa seitsemän vuotta myöhemmin, vuonna 1900, taloudellisten vaikeuksien takia.

Judiska samskolan i Helsingfors

Uusi koulu perustettiin 12.1.1918. Sille asetettiin kaksi tavoitetta: koulun tuli paitsi valmistaa juutalaislapsia uuteen asemaansa Suomen kansalaisina, myös huolehtia heidän juutalaiskansallisesta opetuksestaan ja kasvatuksestaan. Juutalaisten aineiden lisäksi koulun opetussuunnitelmassa oli myös poikkeuksellisen runsas kielitarjonta. Kolmen ylimmän luokan oppilaat saattoivat lukea paitsi suomea, ruotsia ja hepreaa myös englantia.

Koulu oli vuonna 1918 aloittanut toimintansa synagogan tiloissa Malminkadulla, mutta kasvava luokkamäärä pakotti sen etsimään soveltuvampia tiloja, jotka löydettiinkin läheltä Ruoholahdenkadulta. Seurakunnan ostamaan kiinteistöön kuului kaksi rakennusta, joista toinen saatiin kunnostettua koulukäyttöön syyslukukaudeksi 1922 ja toinen huhtikuussa 1924. Samana vuonna myönsi valtioneuvosto koululle oikeuden antaa keskikoulun päästötodistuksia.

Helsingin Juutalainen yhteiskoulu

Vaikka vielä vuonna 1932 ei kukaan koulun 97 oppilaasta ilmoittanut äidinkielekseen suomea (koko seurakunta oli äidinkieleltään joko ruotsinkielinen tai puhui jiddishiä), syksystä 1933 koulutiensä aloittaneet valmistavan koulun ensimmäiset luokat aloittivat opintonsa suomeksi Koulu "suomentui" luokka-aste kerrallaan siten, että vuonna 1941 tapahtui koulun kaikki opetus suomeksi.

Vuonna 1961 koulu pääsi muuttamaan ajanmukaisiin opetustiloihin Malminkadulle. Samalla yhteys seurakuntaan ja päiväkotiin vahvistui. Kaikki keskeiset laitokset sijaitsivat nyt samassa pihapiirissä seurakunnan kanslian ja synagogan kanssa. Juutalainen koulu Vuonna 1977 koulu muuttui viralliselta nimeltään Juutalaiseksi kouluksi ja statukseltaan peruskoulua vastaavaksi yksityiseksi kouluksi. Opetussuunnitelmien vaihtumisen lisäksi näkyvin muutos oli valmistavan koulun ja yhteiskoulun yhdistäminen hallinnollisesti samaksi yksiköksi ja ala-asteen kuuden luokan yhdistäminen kolmeksi yhdysluokaksi. Myös juutalaisen lastentarhan Gan Jeladimin ja koulun yhteistyö tiivistyi kahdeksankymmentäluvun taitteessa. Tuolloin kouluun perustettiin esikoulu, joka siirrettiin pian Gannin huomaan.

Yhdeksänkymmentäluvulla koulu sai entistä enemmän oikeuksia oman opetuksensa järjestämiseen. Koulun taloudellisen aseman turvaamisessa tapahtui vuonna 1994 merkittävä muutos. Koulun ylläpitäjä eli seurakunta rinnastettiin kuntaan. Samalla kehitettiin valtakunnallinen oppimistulosten arviointijärjestelmä. Arvioinneissa on mukana koko maata edustava 4000–5000 oppilaan otos, jossa on otettu huomioon alueellinen kattavuus, kuntamuoto ja koulun koko.  Koulumme on 2000-luvulla osallistunut viiteen tällaiseen oppimistulosten arviointiin: kerran äidinkielessä, matematiikassa ja englannin kielessä sekä kaksi kertaa ruotsin kielessä. Koulumme tulokset näissä arvioinneissa ovat olleet erinomaiset, sillä oppilaamme ovat suoriutuneet kolmen parhaan koulun joukkoon.

Myös koulun oppilasrakenteessa on tapahtunut viimeisten vuosikymmenten aikana huomattava muutos. Vielä 1970-luvulla lähes kaikki oppilaiden vanhemmat olivat Suomessa syntyneitä ja monet itse juutalaisessa koulussa opiskelleita. Viime vuosina kahdella kolmasosalla oppilaista on joko toinen vanhemmista tai molemmat vanhemmat ensimmäisen polven maahanmuuttaja. 1970-luvulta lähtien ruotsinkielisten määrä on vähentynyt ja hepreankielisten määrä noussut. Käytännössä 2/3 oppilaista on täydellisen kaksikielisiä.

Helsingin Juutalainen Yhteiskoulu 2011-

Syksyllä 2011 Helsingin Juutalainen yhteiskoulu palasi takaisin Malminkadulle remontoituun kiinteistöön.  Tilaa on nyt enemmän: Koulu ja päiväkoti elävät rinnakkain ja päällekkäin kaikissa neljässä kerroksessa Sara-kodin siirryttyä muualle. Erityisopettajan työtila on ajanmukainen ja toimiva. Luokkahuoneisiin asennettiin älytaulut ja dokumenttikamerat ja vuonna 2014 hankittiin tabletti-tietokoneita.

Koulun piha on myös uudistunut. Leikkitilaa ja välineitä on tullut lisää: pihalta löytyy nykyisin keinut ja yhdistetty kiipeilytelineliukumäki.