HISTORIA JA JUUTALAISTEN HISTORIA

“Hissassa oppii, miksi Suomessa on juutalaisia eri puolilta maailmaa.” “Me katsotaan paljon mielenkiintoisia elokuvia.” “Juuthistissa on  hauskinta tietää, mihin uskonto perustuu.”

Historian opetuksessa käsitellään yleistä historiaa, Suomen historiaa ja juutalaisten historiaa. Opetuksen tarkoituksena on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin. Lisäksi oppilas tutustuu omiin juuriinsa ja historiallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii hankkimaan tietoa menneisyydestä ja käyttämään sitä sekä ymmärtämään historiallisia ilmiöitä.

Oppilaita harjaannutetaan etsimään ja hyödyntämään tietoa erilaisista lähteistä ja suhtautumaan kriittisesti löytämäänsä tietoon. Opetuksessa käytetään oppikirjojen lisäksi runsaasti erilaisia materiaaleja, kuten sanoma- ja aikakauslehtiä, dokumentteja, elokuvia ja tietotekniikkaa.

YHTEISKUNTAOPPI

“Yhteiskuntaoppi on aivan mahtava aine.” “Yleissivistys on tärkeää.”

Yhteiskuntaopin opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua demokraattiseksi ja suvaitsevaksi kansalaiseksi. Opetuksessa oppilas saa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista. Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. Erityispiirteenä opiskellaan myös Helsingin juutalaisen seurakunnan rakennetta ja toimintatapoja.

USKONTO

“Minä pidän uskonnosta, koska kertomukset on kivoja ja piirtäminen niistä on myös kivaa.” “On kiva oppia uskontoa, kun siinä oppii myös käytöstapoja.” “Uskonto on kivaa, koska saa oppia meidän ja muiden uskontoja."" “Meille luetaan Tooraa ja saa tietää enemmän omasta uskosta.”

Juutalaisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan juutalaisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitys hänelle itselleen ja näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen katsomuksellinen yleissivistys.

Ensimmäisten kouluvuosien aikana oppilas tutustuu elämyksellisesti Tooran kertomuksiin ja henkilöihin, juutalaisiin juhlapyhiin ja jumalanpalvelukseen. Kuudennen luokan aikana opetuksessa esiin nousevat bnei mitzvah-ikään liittyvät seikat ja uskonnollisten roolien muuttuminen täysi-ikäistymisen myötä. Yläkoulussa oppilas tutustuu muihin maailmanuskontoihin ja syventää tietoaan juutalaisesta uskonnosta.

Koska ympäröivä kulttuuri Suomessa ei tue vähemmistöuskontoa, ei tavoitetta saavuteta vain uskontoa opettamalla vaan opetuksen täytyy olla kokonaisvaltaista ja elämyksellistä. Juutalaisessa yhteiskoulussa juhlitaan sekä uskonnollisia että sekulaarisia pyhiä. Juhlien lisäksi juutalaisuus näkyy jokapäiväisessä kouluelämässä mm. aamurukouksissa ja ruokailussa sekä jokaperjantaisessa sapatin vastaanotossa, jolloin oppilaat saavat tutustua ja harjoitella juutalaisena elämistä.

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 1-2

“Ai mä niinku ensin kuulen sen kirjaimen päässä ja sitten mä kirjoitan sen. Nyt mä tän klaaraan.” “Äikässä on kiva kirjoittaa kaunoa. Jos tehtävät on oikein, saa leiman.”

Äänteistä kirjaimiksi, kirjaimista tavuiksi, tavuista sanoiksi ja sanoista lauseiksi. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tarkoitus on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Oppilas oppii lukemisen perustekniikan ja kehittää sitä eteenpäin luetun kohti sujuvaa lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä. Hän oppii myös kirjoittamisen perustekniikan ja oppii tuottamaan tekstiä niin, että päähuomio on sisällössä. Oppilas osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa. Hän tottuu ilmaisemaan itseään suullisesti. Hän osaa etsiä itselleen mieluisaa luettavaa.

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 3-5

“Hei ope, onks tää hyvä kirja?” “Sopivatko Ella-kirjat minulle? “ “Voinko jo lukea Tarun Sormusten Herrasta?“ “Miksi tekstejä tarttee tiivistää?”

Oppilaan peruslukutaito kehittyy ja hän oppii lukemaan erilaisia tekstejä. Oppilaita kannustetaan lukemaan kirjoja, koulussa ja kotona. Vähitellen hän oppii käyttämään lukemista tiedonhankintamenetelmänä. Oppilas oppii käyttämään kirjastoa ja sähköisiä välineitä tiedonhankintaan. Hän hallitsee oikeinkirjoituksen perusasiat, kehittää edelleen käsialaansa ja osaa tuottaa erilaisia tekstejä.  Kielentuntemus ja vuorovaikutustaidot kehittyvät: oppilas osaa ja uskaltaa keskustelussa ilmaista oman näkemyksensä ja verrata sitä toisiin. Oppilas tutustuu myös elokuvaan, teatteriin, kuunnelmiin ja muuhun medioiden kautta rakennettuun fiktioon.

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 6-9

“Ainahan niitä uusia sijamuotoja löytyy!”

Miten pidän onnittelupuheen? Miten väittelen? Keitä ovat Miika Nousiainen, Aleksis Kivi ja Anna-Leena Härkönen? Mitä tarkoittavat eufemismi, vertaus ja alkusointu? Miksi Iltalehden uutinen on ihan erilainen kuin mitä lööppi antaa ymmärtää? Miksi ylipäätään kannattaa lukea? Miten kirjoitan novellin, entä mielipidetekstin? Tuleeko ja-sanan eteen pilkku vai ei? Näihin ja miljoonaan muuhun kieltä, kirjallisuutta, kulttuuria ja ilmaisua koskevaan kysymykseen saa vastauksen äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. Vuosiluokilla 6-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan suullisia ja kirjallisia tekstitaitoja. Oppilas osaa tarvittaessa käyttää norminmukaista yleiskieltä ja hän osaa valita ja tunnistaa erilaisia tekstilajeja.  Oppilas erittelee ja tulkitsee kriittisesti tekstejä ja tuottaa niitä erilaisiin viestintätarkoituksiin ja -tilanteisiin. Opetuksen päämääränä on kannustaa lukemaan ja arvioimaan erilaista kirjallisuutta ja myös erilaisia median tekstejä. Opetukseen kuuluu myös tutustuminen kielen rakenteisiin ja kehitykseen sekä yleissivistävän tiedon hankkiminen kirjallisuudesta.

SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2)

Suomi toisena kielenä ei ole varsinainen oppiaine. Maahanmuuttajaoppilaat osallistuvat äidinkielen opetukseen ja/tai saavat lisäksi erityistä suomen kielen opetusta. S2 opetuksessa tavoitteena on suomen kielen taito, jolla pystyy opiskelemaan suomeksi ja toimimaan suomenkielisessä yhteisössä. Maahanmuuttajaoppilas ohjataan tarvittaessa suomen kielen valmistavaan opetukseen.

MATEMATIIKKA

MATEMATIIKKA 1-2

“Tiätsä, oppii kaikenlaista” “Pitäähän numeroita osata! Geometria on kivaa!”

Matematiikan opetuksen päätavoite on matemaattisen ajattelun kehittyminen. Oppilas tutustuu lukuihin alueella 0-1000 ja harjoittelee yhteen-, vähennys- ja kertolaskua. Hän harjoittelee matemaattista ilmaisua sekä suullisesti että kirjallisesti,  ja laskee sekä paperilla että päässä.  Hän tutustuu geometriaan ja harjoittelee mittaamista.

MATEMATIIKKA 3-5

“Murtoluvut on jotenkin jänniä.” “Numeroita on kiva kertoa!”

Oppilaan peruslaskutaito kehittyy. Hän tuntee kaikki neljä laskutapaa ja työskentelee lukualueella 1 - 1000000. Hän harjoittelee laskemaan murtoluvuilla ja desimaaliluvuilla sekä tutustuu prosenttilaskuun. Oppilas osaa vertailla, luokitella ja ryhmitellä valitsemiensa kriteerien perusteella. Hän oppii esittämään laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet. Hän oppii arvioimaan tuloksen suuruusluokan etukäteen.

MATEMATIIKKA 6-9

“Matematiikassa olemme oppineet desimaali- ja murtolukuja. Viimeisin asia on ollut prosenttilaskut” “Opit ratkaisemaan yhtälöitä vaikeissakin tilanteissa!”

Matematiikan opetuksen tavoitteena on syventää matematiikan käsitteiden hallintaa ja tarjota perusvalmiudet jatko-opintoihin. Näihin kuuluvat arkipäivän ongelmien matemaattinen mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen sekä täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen.

Matematiikassa arvioidaan keskeisten sisältöjen hallintaa ja niiden soveltamista ongelman ratkaisussa. Tämän lisäksi arvioidaan myös työskentelyn taitoja, joihin kuuluu mm. huolellisuus (esim. geometria) ja väittämien perustelu. Lisäksi arvioidaan oppimisen taitoja, joihin kuuluu mm. tiedon hankinnan, -käsittelyn ja -esittämisen taidot.

Arvioinnissa huomioidaan paitsi ongelmanratkaisu myös yhdessä toimimisen ja itsenäisen työskentelyn taidot.Arvioinnin tapoja ovat erilaiset kokeet ja testit, toiminta oppitunneilla sekä omatoiminen työskentely (ts. vihko).

              

HEPREA SEKÄ MUUT KIELET

HEPREA

“Tämä on meille ihan hepreaa.” “On kivaa oppia sukulaistensa kieltä.” “Heprea on mielestäni todella tärkeää juutalaisuuden kannalta. Olen oppinut tätä kautta lukemaan siduria todella hyvin.”

Hepreaa opetetaan Helsingin Juutalaisessa yhteiskoulussa A1-kielenä luokilla 1-9. Koulun heprean kielen opetus on osa koulun erityistehtävää. Tavallisesti kielen opetukseen liittyvä kulttuurin opettaminen tapahtuu pääasiassa koulun muussa toiminnassa. Heprea liittyy olennaisesti juutalaisuuteen, joten tunneilla käsitellään paljon juutalaisuuteen liittyviä tärkeitä asioita kuten juhlapyhiä, Israelin valtiota, jne. Heprea on juutalaisen kansan kieli, pyhien tekstien ja rukousten kieli sekä Israelin valtion virallinen kieli. Tavoittena on tarjota oppilaille avaimet hepreankielisten tekstien lukemiseen, ymmärtämiseen sekä puhumiseen. Pyrkimyksenä on lisäksi herättää oppilaan halu oman kielitaidon ylläpitämiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen.

Olemme aloittaneet vuonna 2012 uuden heprean kielen opetusohjelman pienemmille oppilaille. Suggestopedinen Tal Am- ohjelma tarjoaa avaimet kokonaisvaltaiseen kielen opiskeluun. Hepreaa ja osin uskontoa opiskellaan hepreaksi ja tähtäämme ohjelman avulla yhä aktiivisempaan kielitaitoon. Kokemukset tämän ensimmäisen lukuvuoden aikana ovat olleet todella positiivisia.

Hepreaa kotikielenään puhuvien oppilaiden heprean kielen opetus on järjestetty samanaikaisesti varsinaisten heprean oppituntien aikana. Eriyttävää opetusta antaa hepreaa äidinkielenään puhuva, israelilainen opettaja.  Eriytyspäätöksen tekevät heprean opettajat, jotka arvioivat, miten kouluun tuleva oppilas parhaiten hyötyy annettavasta opetuksesta.

בשנת הלימודים 2012-2013 התחלנו עם תוכנית חדשה - תל-עם. הרעיון המרכזי בתוכנית הוא שמלמדים עברית רק בעברית. התוכנית מלווה בחוברות עבודה, משחקים, עבודה במחשב ופלקטים רבים שתלויים בכיתה  הקשורים ליומיום ובהם לומדים הילדים על מזג האוויר, ימי השבוע, החודשים ועוד. התוכנית משלבת גם לימוד דת בעברית. את התוכנית התחלנו להפעיל בכיתות א' ב' והכוונה להמשיך עם התוכנית עד כתה ו'. כמובן שכל שנה כתה א' תתחיל ללמוד לפי התוכנית הזו. אנחנו כאמור בעיצומה של השנה הראשונה והתוצאות נראות בינתיים חיוביות. בכיתות האחרות מחולקים התלמידים לשתי קבוצות. התלמידים שאינם דוברים עברית בבית לומדים בעזרת ספרי לימוד - שלום עברית, איתם התחלנו להשתמש לפני מספר שנים. הספרים ידידותיים יותר צבעוניים יותר וברורים יותר. התלמידים שמדברים עברית בבית לומדים בנפרד עם מורה ששפת-האם שלה עברית. הכוונה בשעורים היא להעשיר את אוצר המילים שלהם ויכולת ההבעה בע''פ, בלי לשכוח את נושא הקריאה והכתיבה.

VIERAAT KIELET JA TOINEN KOTIMAINEN KIELI 3-9

“NICE!” “Enkku on melkein helppoa.” “Ruotsin kirjat on superhyvät ja uusia sanoja oppii koko ajan.”

Kielten opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Oppilas oppii käyttämään kielitaitoaan pelkäämättä sen rajallisuutta. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista harjoittelua. Kielitaidon lisäksi oppilas saa tietoja kielialueen maista ja kansoista sekä asennoituu ennakkoluulottomasti eri kulttuureihin ja niiden edustajiin. Hän saa valmiuksia esiintyä myös oman kulttuurinsa edustajana ulkomaalaisten parissa.

Opiskelussa lähdetään oppijasta itsestään ja hänen omasta elämänpiiristään. Aihepiirit laajenevat ja kertaantuvat iän ja kielitaidon karttuessa. Alussa viestintätilanteet ovat hyvin yksinkertaisia, jatkossa samat tilanteet toistuvat monipuolisempina sitä mukaa kun opitaan lisää sanastoa ja uusia rakenteita. Opiskelu on spiraalinomainen prosessi, jossa aihepiirit ja viestintätilanteet toistuvat. Koulumme vieraiden kielten opetuksessa pyritään löytämään liittymäkohtia ja integrointimahdollisuuksia sekä toisiin kieliin että muihin oppiaineisiin.

YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO SEKÄ BIOLOGIA JA MAANTIETO

YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 1-4

“On kiinnostavaa oppia jätteistä ja planeetoista ja kaikenlaisista.” “Tehdään luokan kanssa kotiloprojektia, jossa kasvatetaan kotiloita.”

Oppiminen on tutkivaa ja ongelmanratkaisuun painottuvaa. Uusiin havaintoihin liitetään oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Opetus on kokemuksellista ja elämyksellistä ja sen tavoitteena on myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Tavoitteena on oppia ymmärtämään omaa ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta.

Ympäristö- ja luonnontiedon sisällä on biologian, maantieteen, fysiikan ja kemian teemoja. Näitä aiheita työstetään havainnoimalla, keskustelemalla, vertailemalla, järjestämällä, luokittelemalla, nimeämällä, pohtimalla, päättelemällä, raportoimalla, etsimällä tietoja, työskentelemällä yksi ja ryhmässä, leikkimällä, kokeilemalla ja piirtämällä.

Oppilasta arvioidaan sanallisesti ja kirjallisesti. Arviointi on jatkuvaa ja siinä kiinnitetään huomiota oppilaan henkilökohtaiseen edistymiseen aineessa sekä oppilaan edistymistä vertailuryhmään nähden. Arviointi suoritetaan kirjallisten ja suullisten suoritusten perusteella. Erityistä huomiota kiinnitetään tuntitöiden ja kotitehtävien arviointiin.

BIOLOGIA 5-9

“Biologiassa opitaan, mitä ihmisen sisällä tapahtuu.” “Hienot metsäretket!”

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on myös tutustua evoluutioon, ekologian perusteisiin sekä ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Lisäksi tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia.

Biologian opetuksessa oppilaan huomio ohjataan ihmisen ja luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin ja korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa.

Biologian opetus perustuu tutkivaan oppimiseen ja se kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta. Heidän ympäristötietoisuutensa kehittyy, ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa.

Arvioinnissa otetaan huomioon kirjalliset työt, kuten tutkimusraportit, vihkotyöskentely, esseet, tuntitehtävät ja kokeet. Myös taitojen ja toimintatapojen edistymistä arvioidaan jatkuvasti.

MAANTIETO 5-9

“Opitaan uusia maita ja kaupunkeja”. “Erilaisista kasvillisuuksista on kiva oppia.”

Maantiedon opetus toimii siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetus tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi.

Opetus ohjaa seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Oppilas pohtii maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Kyky ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä ihmisen elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta kasvaa.

Arvioinnissa otetaan huomioon kirjalliset työt, kuten tutkimusraportit, vihkotyöskentely, esseet, tuntitehtävät ja kokeet. Myös taitojen ja toimintatapojen edistymistä arvioidaan jatkuvasti.

FYSIIKKA JA KEMIA

“Kitkaa, kitkaa.” “Oppii ymmärtämään, miksi asiat tapahtuvat, miks  vaikka  kynä tippuu jos sen heittää ilmaan.” “Kemialliset kokeet saavat adrenaliinin virtaamaan.”

Fysiikan ja kemian opetuksen tavoitteena on tutustua fysiikkaan ja kemiaan tieteenä, tieteen peruskäsitteisiin sekä tiedonhankintamenetelmiin. Opetuksen lähtökohta on kokeellisuus. Opetuksessa käytetään tietotekniikkaa mittausten tekemisessä sekä tulosten käsittelyssä.

Fysiikassa ja kemiassa arvioidaan keskeisten sisältöjen hallintaa ja niiden soveltamista. Tämän lisäksi arvioidaan myös kokeellisen työskentelyn taitoja, joihin kuuluu turvallinen työskentely (mm. ohjeiden noudattaminen ja muiden huomioon ottaminen) sekä oppimisen taitoja, kuten tiedon hankintaa, käsittelyä ja esittämistä.

Arvioinnissa huomioidaan paitsi ongelmanratkaisu myös yhdessä toimimisen ja itsenäisen työskentelyn taidot. Arvioinnin tapoja ovat erilaiset kokeet ja testit, toiminta oppitunneilla sekä tutkimustehtävien raportit (ts. vihko)

KOTITALOUS

“Mahtavaa valmistaa huippuruokia koulussa.” “Köksän tunnilla oppii käytännöllisiä asioita, joista on hyötyä aina.”

Kotitalouden opetuksessa kehitetään oppilaan taitoja, jotka auttavat häntä selviämään kodinhoidon arjesta. Oppilaalle luodaan valmiuksia ottaa itse vastuuta omasta terveydestään, taloudestaan ja turvallisuudestaan. Kotitaloudessa pääosassa on käytännön työskentely, johon yhdistetään teoreettista tietoa.

Oppilas oppii ruokatalouden, asumisen ja tekstiilien huollon perustaitoja ja tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja ekologisia työskentelytapoja. Ruokataloudessa opitaan toimimaan juutalaisten ruokasäännösten mukaan, mikä vahvistaa oppilaan juutalaista identiteettiä. Oppilas oppii toimimaan vastuullisena ja harkitsevana kuluttajana.

                 

KÄSITYÖ

“On kiva oppia uusia solmuja!” “Olen valmistanut hyllykön ja kuppeja.” “Olemme opetelleet nurjaa, oikeaa ja tavallisia silmukoita.” “Tykkään käsityöstä, koska kaiken minkä teemme saamme kotiin.”

Opetus kehittää oppilaan käsityötaitoa, niin että hän oppii suunnittelemaan ja valmistamaan tuotteita sekä teknisen että tekstiilityön materiaaleista. Hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja ottamaan vastuuta omasta työstään ja materiaalien käytöstä. Hän oppii arvioimaan omia valintojaan ja tarjolla olevia virikkeitä, tuotteita ja palveluita.

Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen. Opetus liitetään soveltuvin osin juutalaiseen perinteeseen. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä.

KUVATAIDE

“Me opitaan ymmärtämään kuvia” “Tuo esiin minussa piileskelevän taiteilijan.” “Kun on joku juutalainen pyhä teemme siihen liittyviä asioita.” “Kivointa on piirtäminen.”

Kuvataidekasvatuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun kehittymistä ja antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Tavoitteena on, että taiteen tuntemusta lisäämällä ja omaa kuvallista ilmaisua kehittämällä oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde kuvataiteeseen. Opetuksella on tarkoitus avata oppilaalle mahdollisuuksia käyttää kuvataiteen vastaanottamista ja omaa kuvailmaisua henkisen kasvunsa ja hyvinvointinsa tukena. Keskeistä kuvataideopetuksessa on edesauttaa oppilaan visuaalista lukutaitoa, oppia tarkastelemaan ja ymmärtämään yhteiskunnassa ilmeneviä kuvallisia viestejä: taidetta, mediaa ja ympäristöä.

Kuvataiteen teorioiden, tekniikoiden, välineiden ja materiaalien opiskelulla laajennetaan oppilaan kuvailmaisua. Oppilaan mielikuvitusta, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä tuetaan ja kehitetään. Taiteentuntemusta lisäämällä ja taide-elämyksiä tarjoamalla pyritään tekemään taide ja kulttuuri eläväksi.

Juutalaisuus läpäisee koulumme kuvataideopetuksen mahdollisimman monilta osin. Vuotuiset juhlat, samoin kuin juutalainen perinne esine- ja symboliympäristöineen otetaan opetuksessa huomioon.

LIIKUNTA

“Liikunta on yksi parhaimmista tunneista, koska silloin ei tarvitse vain istua.” “Mennään puistoon ja pulkkamäkeen. Välillä on sisäliikuntaa.”

Liikunnan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle iloa. Tarkoitus on luoda oppilaalle läpi elämän kestävä liikunnallinen elämäntapa. Liikunnan opetuksessa korostetaan sosiaalisuutta vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. Oppilaan tulee osoittaa oppimis- ja yrittämishalua ja varustautua liikuntatunneille asiallisesti.

Ensimmäisinä kouluvuosina opetus tapahtuu leikinomaisesti ja etenee kohti lajitaitoja. Opetus sisältää juoksua, heittoja, hyppyjä, voimistelua telineillä ja välineillä ja ilman, tanssia, pallopelejä sisällä ja ulkona, suunnistusta, luistelua, hiihtoa ja uintia.

MUSIIKKI

“Musiikin tunneilla saa rokata sydämensä kyllyydestä.” “Opitaan juutalaisia lauluja.” “Musiikki antaa hyvän fiiliksen ja voimia jatkaa päivää.” “Opit soittamaan instrumentteja ja tietämään eri musiikkigenreistä.”

Musiikinopetuksen tehtävä on auttaa oppilasta löytämään oma kiinnostuksen kohteensa musiikin alueelta ja antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä. Musiikin avulla pyritään tukemaan juutalaisen identiteetin muodostumista ja laajentamaan juutalaisen kulttuurin tuntemusta.

Musiikki on toiminnallinen taideaine. Työtapoina käytetään laulamista ja soittamista sekä musiikin kuuntelua ja tekemistä. Opetuksessa tutustutaan erilaisiin musiikin lajeihin, eri aikakausien ja kulttuurien musiikkiin.

OPO JA TET

“Kiinnostavinta, sillä se oikeasti liittyy tulevaisuuteen suuresti ja opoon voi aina luottaa.” “Ohjaa meitä eteenpäin kohti tavoitteita.”

Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyötä, lisätä hyvinvointia koulussa ja ehkäistä syrjäytymistä. Ohjauksen tuella oppilas tekee kykyihinsä ja kiinnostukseensa pohjautuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja.

Työelämään tutustuminen tapahtuu vierailulla ja työharjoittelujaksoilla. Oppilaat tekevät ns. mini-TET -jakson työskentelemällä koulun keittiössä muutaman päivän. Pidempi TET-jakso toteutetaan työharjoittelulla koulun ulkopuolella.

TERVEYSTIETO

“Saa tietää asioita, joita on hyvä tietää läpi elämän.”

Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Opetuksen lähtökohtana on lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku.

Opetuksen lähtökohta on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi.

TIETOTEKNIIKKA

“Tein yhden toisen oppilaan kanssa power pointilla  aineen nimeltä Juutalaiset sotaveteraanit.” “Minä tein esitelmän urheiluseura Makkabista.”

Tieto- ja viestintätekniikka ei ole varsinainen oppiaine. Tieto- ja viestintätekniikkaa harjoitellaan ja käytetään useissa oppiaineissa, mm. äidinkielessä, kielten opetuksessa, biologiassa ja maantiedossa, historiassa ja fysiikassa ja kemiassa.

VALINNAISAINEET

“Hyvä kun saa valita vaihtoehdoista.” “Espanja on kieli, joka vie pitkälle tulevaisuudessa.”

Yleisin valinnaisaine koulussamme on ollut B2-kieli espanja. Lisäksi tarjolla on tekstiilityön ja ilmaisutaidon ja kotitalouden kurssit. Valinnaisainetarjontaa mietittäessä pyritään ottamaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet yhdistämään se opettajien lisäkoulutukseen - esimerkiksi vuosina 2012-2013 järjestetty elokuva-kerho. Jotkut järjestetyistä valinnaisaineista ovat saaneet alkunsa kerhoista, jotka ovat laajentuneet osaksi opetussuunnitelman mukaista opetusta.